Valimeren maiden ruokavalion, jossa paaasiallinen rasvanlahde on oliivioljy, on todettu vahentavan riskia sairastua elimiston hapettumisesta johtuviin sairauksiin, kuten syopaan, sydan- ja verisuonisairauksiin seka hermoston rappeutumissairauksiin.

Se saattaa myos hidastaa ikaantymista.

Useissa tutkimuksissa on havaittu voimakas yhteys tyydyttyneen rasvan saannin ja sydan- ja verisuonitautien valilla. Pohjois-Euroopassa ja USA:ssa, missa ruokavalio sisaltaa paljon lihasta ja rasvaisista maitotuotteista peraisin olevaa tyydyttynytta rasvaa, sydan- ja verisuonitauteja esiintyykin enemman kuin Etela-Euroopan maissa.

Oliivioljyn hyodyllisyys johtuu sen:
1) suuresta kertatyydyttymattomien rasvahappojen maarasta
2) antioksidanttipitoisuudesta

Ihmisen elimistossa ”vapaiksi radikaaleiksi” nimitetyt yhdisteet hapettavat rasvoja, DNA:ta ja proteiineja ja nain edesauttavat syovan ja sydan- ja verisuonitautien kehittymista. Nama vapaat radikaalit ovat oman aineenvaihduntamme tuottamia yhdisteita. Niiden muodostuminen lisaantyy mm. infektion, tulehduksen ja tupakoinnin seurauksena.

Puolustusmekanisminamme ”vapaita radikaaleja” vastaan toimivat antioksidantit, joista ravinnosta saatavilla on merkittava rooli.

Elimistossa vallitsevaa epatasapainoa hapettumista lisaavien ja sita vastustavien, eli antioksidatiivisten yhdisteiden valilla kutsutaan ”oksidatiiviseksi stressiksi”. Oksidatiivinen stressi lisaa muun muassa ns. ”huonon kolesterolin”, LDL:n, hapettumista. LDL:n hapettuminen on ensimmainen askel ateroskleroosin (verisuonten ahtauman) ja sydan- ja verisuonitautien kehittymisessa. Ravinnon antioksidantit, kuten oliivioljyn fenoliset yhdisteet, auttavat ehkaisemaan rasvojen ja DNA:n hapettumista.

EUROLIVE-konsortio keskittyy selvittamaan neitsyt- ja tavallisen oliivioljyn terveysvaikutuksia sydan- ja verisuonisairauksien ennaltaehkaisyssa seka oljyjen hinta/hyotysuhdetta.

OHJELMA

TAVOITTEET

JOHDANTO

TOIMINTASUUNNITELMA